lauantaina, heinäkuuta 28, 2007

Surkeilua sadesäällä

Voi kurjuus, miten on elämä ikävystyttävää. En nyt tarkoita, etteikö olisi mitään järkevää tekemistä. Onhan toki, mutta ei mitenkään innostaisi käydä käsiksi niihin parhaimmillaan yli vuoden takaisiin koulutehtäviin. Voi miksi olen taas tullu tänne?

Olen talonmiehenä Montenegrossa lomailevan tätini ja puolisonsa kodissa. Doris-koira on myös hoidettavana. Kaikki on mennyt hyvin; ei ole pannuhuoneessa paukauhdellut, ei ole räjähdellyt vesiputkia ja koirakin vaikuttaa elinvoimaiselta. Ainakaan ei liene puutetta ravinnosta, kun oli mokoma muutama päivä sitten töissä ollessani kiskaissut pöydältä lattialle lautasellisen tomaatti-pestosarvia ja pistellyt ne kaikki herkkusuuhunsa. Hauska on ollut seurata Kyöstin ja Doriksen ystävystymistä. Kyösti ei ole vuosikausiin oikein osannut leikkiä toisten koirien kanssa, mutta nyt se innostuu Doriksen kanssa riehumaan tuon tuosta. Muutenkin kaverukset oleilevat jatkuvasti yhdessä, eivätpä ne minun seuraa tunnu kaipaavan.

Vettä sataa aivan liikaa. Toissailtana lenkkeillessä se ei tosin haitannut minua ollenkaan. Vaan Kyöstipä kulki korvat luimussa ja yritti jäädä puiden alle suojaan. Minusta oli oikeastaan mukava kastua ihan läpimäräksi, eikä Doriskaan pannut pahakseen (me naiset ollaan niiiiin paljon urheampia...) Ilma oli lämmin ja sadevesi oli lämpöistä sekin. Pitäähän kerran kesässä saada kiskoa päältään iholle liimautuneita vaatekappaleita ja käydä lämpöisessä suihkussa ja sitten pukea ylleen ihanan kuivat vaatteet. Ja tietenkin villasukat. Rakastan villasukkia aina, mutta erityisen ihanat ne ovat juuri tuolloin.

Tänään tuo vesisade on masentava. Aamusta alkaen on satanut. Tänään Doriskaan ei halunnut ulos. Yritin patistella koiria ulos, mutta kummatkin jumahtivat vain eteiseen ja tuijottelivat vuoronperään ulos ja sitten epäuskoisena minua. Äh. Luovutin ja laitoin oven kiinni. Saa nähdä, onko sontayllätyksiä luvassa kun menen kotiin. Siis toisten kotiin.

Nyt olen töissä. Vielä reilu tunti. Yksi pariskunta on tänään käynyt. Onneksi minulla on täällä ihan järkeviä työhtehtäviäkin. Lasten taidekurssia olen suunnitellut. Yhden päivän ohjelman pitäisi vielä suunntella ja sitten keksiä joku yhteisesti tehtävä isompi työ ja sitten olisi se kurssi toteutusta vaille valmis. Lisäksi olisi pari Excel-taulukkoa koottavana.

Illalla menen ehkä käymään naapuripitäjällä Full Moon Dance -festareilla. Siellä olisi Circo Aeron ja Rinneradion yhteinen teos Fritt Fall. Vaikuttaisi ihan kiinnostavalta.

Ei kommentteja: