Syytän sua, hesari

Olen aamulenkin päätteeksi hakemassa aamiastarpeita lähikaupasta. Tutkailen myslihyllyä etsiskellen suosikkimysliäni, kun kuulen takaani miesäänen. Käännyn katsomaan ja kohtaan mintunvihreään toppahaalariin pukeutuneen vanhahkon miehenkuikelon, joka kysyy: "Olemmeko molemmat lukeneet aamun hesarin?" Katson äijää ihmeissäni kulmat koholla. "Öh... Ei olla?" vastaan, vaikka arvaan, että toinen meistä selvästikin on jo tälle aamulle itseään sivistänyt. "Ai miten niin ei olla?" pappa jatkaa uteluaan muka kummastuneena. "No en kyllä ole lukenut. Miks niin?" kysyn silkasta kohteliaisuudesta, sillä pappa tuntuu pakahtuvan halusta kertoa lehdessä olleen jymyuutisen. "Siinä oli sellainen myslivertailu, ja itse tulin hakemaan... hmm... (tutkii hyllyä olkani yli ja juoksuttaa sormeaan pitkin myslirivistöjä) Juuri tätä mysliä!" hihkaisee äijä voitonriemuisasti ja nappaa alahyllystä käteensä rivinsä viimeisen paketin ja alkaa tutkia tuotetieoja. Sisälmyksissäni muljahtaa ikävästi, kun huomaan, mikä myslilaatu kuikelon kädessä avuttomana makaa - VIIMEINEN PAKETTI FINAX BRAN MYSLIÄ! Minun mysliäni. Lamaantuneena tuijotan, kun kuikelo villissään lueskelee tuotetietoja ja jatkaa selittämistään: "Tämä oli arvioitu siinä testissä kaikkein parhaimmaksi, koska..." "koska se on sokeritonta ja siinä on paljon kuituja", päätän miehen lauseen "Se on kyllä minunkin suosikkimyslini", en voi olla lisäämättä. Murheissani joudun vielä keskustelemaan myslien hintaeroista ja päivittelemään, kuinka ajoissa ihmiset ovatkaan ehtineet kauppaan ostamaan hyllyn tyhjäksi hesarin testivoittajamyslistä. Lopulta päätän juttutuokion toteamalla: "Taidanpa itse ottaa tällä kertaa sitten muroja." Ilmeisesti mintunvihreälle miehelle ei riittänyt se, että hän riisti minulta myslini, sillä vielä hänen piti sivaltaa sieluani huutamalla perääni "Murot ovatkin kuulemma epäterveellisiä!"