Kahta hammasta köyhempi triplatäti lomailee

Lomalla kukaan ei ole opiskelija,
eikä keskeneräisiä töitä ole olemassakaan.

Lomalla ei tunneta käsitteitä "aikaisin herääminen" tai "myöhään nukkuminen".
On vain juuri oikeaan aikaan herääminen.

Lomalla ruuassa ei ole kaloreita,
eikä mikään ravinto varastoidu rasvaksi.

Lomalla saa: kulkea kalsareissa koko päivän, katsoa telkkarista saippusarjoja ja Dr. Philiä ja virkata pipoja, syödä aamiaista lounasaikaan, ottaa päiväunet...

Lomalla ei saa: ahdistua kouluasioista ja tekemättömistä töistä, pitää farkkuja jalassa sisällä, miettiä raha-asioita tai kesätöitä, SAIRASTAA!


Joo, triplatäti lomailee parhaillaan kotiseuduilla. Ja kyllä, kyllä: onnistuin triplatätiytymään sunnuntaina. Juuri edellisenä päivänä mamman kanssa tuumailtiin, että pitäisiköhän soittaa veljen puoliskolle ja pyytää synnyttämään hieman aikaisemmin, jotta minäkin ehtisin lomallani taaperoa käydä katsomassa. Tottelevainen tyttö on, ei voi muuta sanoa. Tiistaina käytiin päiväreissu Rovaniemellä ja tutustuttiin uuteen perheenjäseneen. Rauhallinen kaveri oli. Tätikin sai pidellä kääröä käsivarsillaan. Kyösti oli päivähoidossa Kittilässä nuorimman veljeni ja heilansa luona. Tulomatkalla käytiin kurkkaamassa nuoren parin yhteistä pesäkoloa ja maistelemassa herkullista hillakääretorttua. Niin on nyt perheen viimeinenkin mies menetetty. Mutta mukavia on emännät kaikilla veljilläni.

Tätiytymisviestin sain sunnuntai-iltana, kun olimme isän kanssa menossa Hullu Poro -areenalle katsomaan Irinan keikkaa. "Piti kai se tämäkin päivä nähdä", päivitteli äiti, kun isä ja tytär kumpainenkin suki pehkojansa peilin edessä. Levillä haettiin mukaan ystäväperheen vanhmemmat, jotka viettivät siellä lomaansa. Lipunmyynnissä Irinan oopperapappa 1 ja oopperapappa 2 -nimillä tekemät vapaalippuvaraukset herättivät hilpeyttä. Venähtipä naama eräällä tapaamallani työtoverillakin, kun vastasin kysymykseensä, että isäni ja tämän kaverit ovat seurueeni. Ilta oli ihan mukava, ellei lasketa sitä limaista yllätystä, joka baaritiskiin nojaillessani tarttui paidanselkääni heti alkuillasta. Oopperapapoille tähtihetki oli, kun Irina vietti tovin jututtaen vanhoja tuttuja.

Olen hyvä välttelemään tauteja. Sairastan äärimmäisen harvoin. Nyt kuitenkin juuri lomallani flunssa alkaa kiusata. Pahus viekön, olen hiihtänyt Mikkelissäkin tiuhempaan kuin täällä. Yhden hiihtolenkin olen tehnyt Olos-tunturin ympäri.

Mikkelistä tänne tullessani tein välipysähdyksen Oulussa. Hammaskirurgille oli tarkoitus mennä. Kirurgi oli kuitenkin sairastunut noro-virukseen, kertoi hammashoitaja, joka minulle soitti. Siinä samalla täti kyseli hampaasta, joka oli määrä leikata pois: "Se oli siis tuo oikeanpuoleinen alaviisuri, joka piti poistaa... Oireileekos se?" Hetken aikaa päässäni raksutti ja tapailin kielelläni hammasrivejäni. "Öh, ei kai se alaviisuri ollut... Kun tuo epämääräinen hammas ylärivissä..." Siitä sitten täti kauhistelemaan kirurgin huolimattomuutta. Hoitaja oli herttaisen ja huolehtivaisen oloinen, tuntui ottaneen sydämenasiakseen saada minut istuttetua hoitotuoliin ennen lomalle lähtöä. Niinpä hän sitten onnistuikin järjestämään minulle uuden ajan jo seuraavalle aamulle. Ilmoittautumispisteen akka oli ilkeä ja pahasuinen. Eukko kyseli kysymyksiä, joihin en osannut vastata, ja täti tiuski minut seuraavalle tiskille (jossa ei ollut ketään). Seisoskelin siinä kuin eksynyt lammas, mutta sitten paikalle saapui äidillistä ymmärrystä ja lämpöistä myötätuntoa tihkuva hoitaja, joka nimeltä kutsuen johti minut valoisaan käytävään ja edelleen toimenpidehuoneeseen, jossa odotti toinen yhtä herttainen naisihminen. Hetkessä selvisi, että minut aulasta noutanut hoitaja oli sama täti, joka oli soitellut ja sopinut uuden ajan. Sijaiskirurginikin oli sairastunut, mutta herttainen hoitaja oli onnistunut puhumaan hammaslääkisopiskelijoiden opettajan ympäri.. ja niin kokonainen opiskelijaryhmä odotti sen aikaa, että opettaja kiskoi minulta pari hammasta. Se oli paras hammaslääkärireissuni ikinä! Suloisempaa hammmashoitajaa ja kultaisempaa hammaslääkäriä tuskin on olemassakaan! Harva voi aidosti sanoa seuraavaa: hampaiden repiminen oli parasta päivässäni. Ja voitteko kuvitella - sain kaksi hampaanpoistoa yhden hinnalla!

Matka Oulusta Muonioon taittui kaverin kyydillä. Suuri helpotus minulle valtavan tavaramäärän takia. Muutenkin mitä mainioin kyyti, sillä matkantekoon kuului Pekanpäässä pysähdys kaverini mummolaan, jossa tarjolla oli ehkä maailman parasta makkarakeittoa ja pannukakkua kermavaahdolla jälkkäriksi.

En taida muuten mummoilustani mihinkään päästä. Tuntikausia olen lomastani kuluttuanut virkkaamalla pipoja ja lapasia.